Leuanveto: Miten kohti ensimmäistä ja mikä virhe kannattaa välttää?

Leuanveto: Anatomia ja fysiologia

Leuanveto on liike, missä tangossa roikkuva henkilö vetää itsensä ylös niin, että leuka ylittää tangon. Otevaihtoehtoja on useampi: vastaote, myötäote, risti -ja neutraaliote yleisimpinä. Myös oteleveyttä voidaan varioida monella tapaa.

Liike on pystysuunnan (vertikaali) vetoliike, jossa liikettä tulee pääasiassa olkanivelestä ja kyynärnivelestä. Myös lavan lähennystä tapahtuu etenkin vedon päätepysäkillä (ylhäällä) liikkeen tuottamiseen pääasiassa myötäotteella tehtäessä. 

Tärkein lihas, joka tuottaa voimaa leuanvedossa ja tuottaa liikettä olkanivelestä on leveä selkälihas. Myös hauislihas osallistuu liikkeen tuottamiseen leuanvedossa.

Myös muita pienempiä lihaksia aktivoituu vedon eri vaiheissa. Eikä sovi unohtaa itse roikunnan mahdollistavat sormien ja kyynärvarren lihakset. Leuanvedossa aktivoituu myös osaltaan vatsa ja selkälihakset. Lisäksi leuanvetoon osallistuvat roikkumisen mahdollistavat sormien koukistajat ja 

Leuanveto: Vaatimustaso on kova

Leuanveto vaatii raakaa voimaa ja raskastahan niitä leukoja on vetää ei siitä yli eikä ympäri pääse. Pystysuunnan voimantuoton lisäksi kehoonkoostumuksella on oma roolinsa leuanvetotuloksen taustalla. Mitä vähemmän ylimääräistä rasvakudosta sitä kevyempi keho vedettävänä. 

Hyväksi leuanvetäjäksi ei tulla ilman leuanvedon harjoittelua, MUTTA aloittelijalla asiaa kannattaa lähestyä hieman erilaisella strategialla. 

Sinusta ei tule koskaan leuanvetäjää ylätaljan avulla.

Edellä olevaan väitteeseen törmää aika ajoin. Useimmiten kehonpainoharjoittelun experttien suunnalta. Henkilökohtaisesti olen osittain samaa mieltä, mutta toisaalta myös hieman eri mieltä.

Käydään läpi seuraavassa miksi.

Leuanveto: Perusta kuntoon ensin

Ikävä kyllä usein tässä hieman kyllä oikaistaan ja teinkin aiheesta videon:

"Perusta kuntoon" tyyppisellä lähestymistavalla tarkoitan sitä, että: 

1. Pystysuuntaisen vetoliikkeen suoritustekniikka opetellaan ensin selkäytimeen
2. Rakennetaan riittävä perusvoimataso pystysuuntaiseen vetoon ensin ylätaljassa. 

Miksi? 

Eihän se siirtovaikutus ole kovin kummoinen ylätaljasta leuanvetoon, kun toinen on suljetun kineettisen ketjun (leuanveto) ja toinen avoimen kineettisen ketjun (ylätalja) harjoite? 

Totta mooses, MUTTA... 

Vasta, kun tekniset perusteet ja riittävä perusvoimataso on saavutettu pystysuuntaisen vedon suhteen on aika lähteä työstämään spesifimpää leuanvetoharjoittelua. 

Leuanveto: Harjoittelussa kannattaa huomioida myös:

• Vaakasuuntaiset vetovariaatiot (taljassa, renkailla, remmeillä, 1 raaja vs. 2 raajaa)

• Lavanalueen aktivointi/hermotus, isometrinen voima, passiivinen vs. aktiivinen roikunta

• Negatiiviset toistot ja avustettu leuanveto (kummari, traineri, kaveri tms.) 

• Tiheä harjoitusfrekvenssi (= vetoja useasti viikossa vs. lihasryhmä kerran kuolemaan)  

• Vetoliikkeet harjoituksen alkuun, jotta pääsee tuoreeltaan työstämään. 

• Kehonkoostumus kuntoon eli ylimääräisestä rasvamassasta eroon

Ei muuta kuin vetelemään! Olkoon voima kanssasi. 💪

-Marko

Sinua voi kiinnostaa myös nämä artikkelit:

• Voimatasot miehillä ja naisilla - tavoitteita mihin tähdätä?
• Voimaharjoittelun perusteet
• Olkapääkipu: 6 altistavaa tekijää.